Taidetta suurella ja pienellä pensselillä 6.4. - 15.6.2025
Uusi näyttely esittelee 1800-luvulla syntyneiden suomalaisten kuvataiteilijamatrikkelin taiteilijoiden öljyväritöitä. Lisäksi nähtävänä on Suomen Exlibrisyhdistyksen kaikki exlibristen vuosilajitelmat 65 vuoden ajalta.
Näyttelyyn valikoituneet taulut ovat 1800-luvulla syntyneiden suomalaisten taitelijoiden töitä. Kyseiset taitelijat löytyvät Suomen Taiteilijaseuran ylläpitämästä kuvataiteilijamatrikkelista.
Taulujen aihepiirit kuvaavat Suomen luontoa, maisemia, henkilöitä ja elettyä elämää. Pääosin öljyväriteoksista koostuva kokoelma esittelee yli 50 taiteilijan töitä. Esillä olevista nimekkäimmistä taiteliljoista mainittakoon Verner Thome, Eero Nelimarkka, Jalmari Ruokokoski, Aarne Alanko ja Helene Schjerfbeck.

Näyttelyssä on esillä1800-luvulla syntyneiden suomalaistaiteilijoiden maalauksia.
Näyttelyn taiteilijat aakkosjärjestyksessä:
Alanko | Aarne |
Annala | Matti |
Bengts | Oscar |
Carlstedt | Mikko |
Durchman | Martta |
Eho | Hugo |
Eklund | M |
Elenius | Oscar |
Eskola | Uuno |
Gebhard | Johannes |
Hagelstam | Hjalmar |
Heickell | Arttur |
Hervo | Väinö |
Hiivanainen | Frans |
Ikonen | Ilmari |
Jylänki | Johannes |
Jylänki | Jussi |
Rajama | Leo |
Rapp | Oscar |
Ruokokoski | Jalmari |
Schalin | Greta |
Schjerfbeck | Helene |
Silverberg | Nikolai |
Silverhjelm | Ernst |
Sjöström | Ina |
Snellman | Anna |
Soldan | Uno |
Talvi | Toivo |
Thome | Verner |
Vasström | Erik |
Viik | Maria |
Wager | Lasse |
Wanninen | Antti |
Yrjölä | Yrjö |
Kaarna | Kalle |
Kalima | Veli |
Kalliokoski | Yrjö |
Kangasmaa | Alvar |
Kojo | Viljo |
Laaksonen | Toini |
Lagerstam | Konstantin |
Leppänen | Lauri |
Lindfors | Anton |
Makkonen | Arvo |
Martinau | Natalia |
Meriläinen | Kosti |
Muusaari | Janne |
Nelimarkka | Eero |
Nyström | Usko |
Paischeff | Aleksander |
Parikka | Lauri |
Exlibris - kunnianosoitus kirjalle
Exlibris eli kirjanomistajamerkki on yleensä paperille painettu pienikokoinen merkki, jossa omistajan nimen lisäksi lukee latinaksi "ex libris". Kirjan omistaja kiinnittää merkin useimmiten kirjan sisäkanteen. Exlibriksissä yhdistyvät kirjallisuus ja pienoistaide. Merkki kuvaa usein symbolisesti asioita, jotka merkin omistajalle ovat elämässä tärkeitä kuten esimerkiksi ammatti, harrastukset, kotiseutu, suku, luonto tai vaikkapa elämän arvot.
Vanhin suomalainen painettu exlibris on tehty 1670-luvulla. Näissä ensimmäisissä kirjanomistajanmerkeissä ei lukenut useinkaan omistajan nimeä eikä niissä ollut myöskään sanoja "ex libris". Sen sijaan omistajatietona saatettiin käyttää esimerkiksi sukuvaakunaa. Ensimmäisistä todellisista suomalaisista exlibriksistä voidaan mainita Akseli Gallénin vaimolleen Marylle ja itselleen tekemä exlibris vuodelta 1896. Merkissä on sekä teksti "Ex libris" että omistajien koko nimi.
Suomen Exlibrisyhdistys on pyrkinyt luetteloimaan kaikki tietoonsa tulleet exlibrikset perustamisestaan 1946 lähtien. Tänä päivänä luetteloituja exlibriksiä on noin 25 000 erilaista. 1958 yhdistys alkoi julkaista vuosittain exlibriskansioita, joihin kuhunkin on valikoitunut 10 eri henkilön mallikappaleet. Näyttelyssä ovat esillä kaikki nämä 650 exlibristä.
Esillä on myös nurmijärveläisen professori Vilho Askolan sekä Exlibrisyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Tuomisen tekemiä exlibriksiä. Erkki Tuomisen mukaan vuosilajitelmat eivät ole aiemmin olleet nähtävänä julkisesti tällaisessa laajuudessa.

Suomen Exlibrisyhdistyksen kaikki vuosilajitelmat 1958 - 2024 ovat nähtävänä tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa.
Merkittävän määrän exlibristen vuosilajitelmien kuvituksista ovat tehneet mm. Erkki Tanttu, Helmiriitta Honkaniemi, Vilho Askola, Erkki Tuominen, Mirjam Kinos, Osmo Omenamäki, Tapani Kiippu sekä Aune Mikkonen. Osassa exlibriksiä ei kuvittajaa ole tiedossa.
Museossa on myös myytävänä Suomen Exlibrisyhdistyksen julkaisuja.
Näyttely on avoinna:
keskiviikkoisin klo 9.00 - 15.00, torstaisin klo 13.00 - 19.00 ja sunnuntaisin klo 10.00 - 16.00.
Sisäänpääsy 5 € tai Museokortti
Tervetuloa!