Lääketehtailija Albin Koponen

Fredrik Albinus (Albin) Koponen (22.2.1858 - 21.10.1917) oli suomalainen apteekkari, keksijä, liikemies ja lääketehtailija. Koposen vuonna 1899 perustama Nurmijärven lääkelaboratorio oli Suomen ensimmäinen lääketehdas.

Albin Koponen valmistui proviisoriksi vuonna 1894 ja samana vuonna hän sai Juukaan apteekkioikeudet. Seuraavan vuoden aikana Koponen sai keksinnöilleen 17 patenttia. Nurmijärvelle Koponen siirtyi vuonna 1899, jolloin hän sai Nurmijärven ensimmäiset apteekkioikeudet.

Tehtaan menestystuote oli lapamatojen häätöön käytetty alvejuuriuute eli filisiini. Lapamatotauti muodosti Suomessa merkittävän kansanterveydellisen ongelman ja lääkkeelle oli siten kova kysyntä. Alvejuuriuutteen lisäksi Koponen kehitti tehtaan tuotantoon lähes 30 muuta tuotetta.

Vuonna 1900 Koponen rakennutti tehtaalleen uuden tehdasrakennuksen. Rakennuksessa oli kuivaaja, raaka-ainevarasto, tehdasosaston murskaus-, uuttaus-, puhdistus- ja pakkaustilat sekä valmiiden tuotteiden varasto. Mittava tehdas tarvitsi paljon energiaa aikana, jolloin sähköntuotanto oli vielä lapsenkengissä. Koponen ehdotti jo vuonna 1907 sähkölaitoksen perustamista Myllykoskeen. Maanomistajien epäröinnin takia hanke ei kuitenkaan edennyt. Tästä Koponen ei lannistunut, vaan kehitti oman imukaasugeneraattorilla toimivan sähköntuotannon. Lääketehdas olikin täysin omavarainen, koska Koponen suunnitteli itse myös kaikki laitteet.

Koposen tehtaalla oli aikoinaan kunnassa merkittävä vaikutus työllistäjänä, veronmaksajana ja alvejuuren ostajana. Alvejuurta tehdas osti kerääjiltä, jotka Koponen oli itse kouluttanut. Tehtailija myös itse suunnitteli lääkepakkaukset, mainokset ja ilmoitukset sekä toimi aktiivisesti tuotteidensa markkinoijana. Alvejuuresta tehdyt valmisteet olivat suomalaisen lääketeollisuuden ensimmäisiä vientiartikkeleita. Tuotteita vietiin ainakin Ruotsiin sekä Venäjälle ja vientiä valmisteltiin myös Kiinaan ja Amerikkaan.

Koposen tehtaan kukoistuskautta olivat vuodet 1899-1917, jolloin apteekkari itse oli tehtaan johdossa. Albin Koponen kärsi heikosta terveydestä mutta ei jäänyt eläkkeelle. Hän kuoli lähes työnsä ääreen vain 59-vuotiaana vuonna 1917.

Albin Koposen poika farmaseutti Leo Koponen vastasi tehtaan johdosta vuoteen 1950 asti. Vuonna 1960 tehtaan osake-enemmistö siirtyi lääketehdas Orionille. Tehtaan toimintaa jatkettiin vuoteen 1965 asti Nurmijärvellä, jonka jälkeen teollinen toiminta siirtyi Seinäjoelle.

Tehtaan varastorakennukset sekä päärakennus paloivat korjauskelvottomiksi 1990-luvulla. Useiden tulipalojen jälkeen tontille eivät jääneet kuin kivijalat kertomaan vanhoista rakennuksista.

Koposen Nurmijärven lääketehtaan muistokivi ja laatta on pystytetty tehtaan entiselle paikalle 12.10.2014 viistosti Sankarihautaa ja puukirkkoa vastapäätä. Muistolaatan takana sijaitsee Lääketehtaan lehdoksi kutsuttu vehreä alue, missä kasvaa erilaisia puulajeja ja lehdon takana sijaitsee kuivattu järvi, joka on antanut kunnalle nimensä. Koposen tehtaan raaka-aineena käytetty kivikkoalvejuuri valittiin Nurmijärven nimikkokasviksi vuonna 1996.

Nurmijärvi-Taiteen Museossa on esillä Koposen lääketehtaasta mm. kuvamateriaalia, lääkepurkkeja ja etikettejä.

Kirjallisuutta:

Jalava, Markku. Nurmijärven apteekin sata vuotta, 1999.

Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.