Arabia-lautasnäyttely 13.5. - 11.6.2017

Arabia-lautasnäyttelyssä on esillä noin 400 lautasta vuosikymmeniltä 1870 - 1970. Kauneimmat ja erikoisimmat kappaleet on valittu noin 800 lautasen valikoimasta. Esillä on myös muita Arabian astioita kuten maitokannuja, liemikulhoja ja maljakoita.

Arabian lautasia 100 vuoden ajalta aina 1970-luvun retro-malleihin

Näyttelyssä on esillä satoja Arabian lautasia vuosikymmeniltä 1870 - 1970. "Haluamme omalta osaltamme näin juhlistaa Suomen 100. juhlavuotta", toteaa toinen museon perustajista, Juhani Rintala. Hän on kerännyt merkittävän määrän Arabian lautasia vuosien varrella ja näyttelyyn ovat valikoituneet kauneimmat, tutuimmat ja harvinaisuudetkin.

Rintala oli jo 1980-luvulta lähtien keräillyt kauniita Arabian astioita, mutta varsinaisen sysäyksen keräilylle toi 1990-luvun lama-aika, jolloin ihmiset veivät suuret määrät tavaraa myytäväksi, jotta saivat edes jostain rahaa. "Tuli ajatus, että vanhoja lautasia pitäisi kerätä talteen, kun niitä kerran oli niin paljon tarjolla. Oli myös huoli siitä, minne kaikki lautaset loppujen lopuksi jotuisivat".

Joitakin lautasia on useampia samanlaisia ja ylimääräisiä kappaleita voi myös ostaa museosta näyttelyn aikana. Vanhimmat lautaset näyttelyssä ovat Arabian alkuajoilta 1870-luvulta aina 1970-luvulle asti. Lautasten ohella on myös muuta vanhaa Arabian tuotantoa esillä aina halutuista Papukaija-maitokannuista Aleksi Kiven Seitsemän Veljeksen vuokiin.

Astiat tuovat mieleen muistoja ja kertovat historiasta

Arabian astioilla on erityinen merkitys meille suomalaisille. Lapsuudesta tuttu astia tuo mieleen nostalgisia muistoja, kuten unohtuneita makuja, hajuja, ääniä sekä kasvoja. Yleensä tuo astioihin liittyvä muisto on positiivinen ja esteettinen elämys. Arvostamme astioita, keräilemme niitä, saamme perinnöksi ja jätämme puolestaan perinnöksi jälkipolville.

Posliini ja erityisesti puhtaan valkoinen posliini on pitkän kehityksen lopputulos ja sen historia on niin valmistustekniikan kuin materiaalienkin kehitystä. Lisäksi idän ja lännen vuorovaikutus ja yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet siihen oman vaikutuksensa. Posliinin vetovoimalla rakennettiin 1940-luvulla vahvasti imagoa niin Arabian tehtaalle kuin koko suomalaiselle muotoilulle.

Posliini on toiminut myös vallan sybolina. Kaakao, kahvi ja tee sekä suuret pidot ja niihin liittyvä muoti sekä pöytätavat ovat mahdollistaneet eri yhteiskuntaryhmille niiden aseman ja arvojen näyttämisen. Vallanpitäjien vaakuna-astiastot voidaankin nähdä nykyaikana esimerkkeinä tuotemerkeistä ja brändiajattelusta. Myös Arabian tehdas on valmistanut Suomen valtiolle koboltinsinisellä ja kullalla koristellun astiaston sekä astiastot suurlähetystöjen, valtioneuvoston ja presidentin käyttöön.

Arabian monipuolinen ja käytännönläheinen tuotanto

Ruotsalainen posliinitehdas Rörstrand perusti tytäryhtiön Suomeen v. 1873. Tarkoituksena oli hyödyntää naapurimaan eli Suomen hyviä suhdanteita ja samalla päästä Venäjän markkinoille. Tämä oli helpompaa Suomen suuriruhtinaskunnan kautta kuin suoraan Ruotsista käsin. Ensiksi valmistamisessa keskityttiin taloustavaran ja koriste-esineiden valmistamiseen mutta tarkoituksena oli ajan mittaan kehittyä monipuolisemmaksi tuotantolaitokseksi kuin mitä sen ajan keraamisessa teollisuudessa oli tapana.

Arabian tuotanto-ohjelma on ollut laaja. Se ulottuukin karkeista hormitiilistä, teknisestä- ja saniteettiposliinista hienoihin riisiposliiniesineisiin ja nimekkäiden tariteilijoiden tekemiin taideteoksiin. Arabia-nimen ovat kotimaassa ja ulkomailla tehneet tunnetuksi talousesineet, vaikka saniteettiposliini ja tiilet ovatkin tuotannon volyymin osalta olleet suurimmat tuoteryhmät.

Jo Arabian alkuvuosilta lähtien tehtaan palvelukseen tuli taiteilijoita, jotka suunnittelivat sille omia malleja ja koristeita. Tämä on sinänsä merkittävää, sillä tavallisesti uudet tehtaat harrastivat muiden mallien kopiointia ja ostivat koristeet näitä varten. Merikittävää on, että vuonna 1937 Arabia oli maailman suurin posliinitehdas 1700 työntekijällään.

Arabian periaatteena on vuosien varrella ollut se, että jokapäiväisten keraamisten tuotteiden on vastattava mahdollisimman hyvin tarkoitustaan ja saman esineen on sovittava mahdollisuuksien mukaan moneen eri käyttöön. Posliiniastioiden on myös sovittava yhteen keskenään sekä lasin, emalin, ruokailuvälineiden ja tekstiilien kanssa.

Kiireisessä maailmassa ateriat ovat hetkiä, jolloin koko perhe on yhdessä ja kaunis kattaus on osa viihtyisää ilmapiiriä. Astioiden on oltava myös tarkoituksenmukaisia, sillä niitä täyttyy voida pinota, mahtua pieneen säilytystilaan, voitava pestä koneessa ja ennen kaikkea niiden on oltava kestäviä.

1893 - 1907

1932 - 1949

1917 - 1927

Tehtaanmerkit ja muut astiamerkinnät

Arabian vuosiin mahtuu lukemattomia astiamalleja ja koristeita. Jokainen esine on kappale pöytäkulttuurin historiaa. Pohjaleimoilla on ratkaiseva merkitys astioiden iän selvittämisessä. Tosin leimaamisen alkuperäistä tarkoitusta ei tiedetä, vaikka nykyisin se ymmärretään tehtaan takuuna tuotteelle.

Tehtaanmerkin lisäksi astioiden pohjassa saattaa olla kirjain- ja numerokoodeja, joiden avulla ikä voidaan joskus määrittää hyvinkin tarkasti. Koodeja ei kuitenkaan ole käytetty aivan johdonmukaisesti, eikä yleispätevää tulkintakaavaa niille voida esittää. Leimojen kirjainmerkit ovat joko mallinsuunnittelijan nimikirjaimet tai massakoodi. Leimassa voi olla myös massan koko ja nimi. Astioiden pohjassa on nykyisin muitakin leimoja kuin tehtaanmerkki. Ne kannattaa katsoa, sillä niissä on tärkeitä tietoja esineen käyttöominaisuuksista.

Lähteet: Keramiikka ja lasi, Arabian 100-vuotisjuhlanumero 1973; Arabian Lumoava Posliini, WSOY Helsinki 2010.



Arabia-lautasnäyttely on avoinna 13.5 - 11.6.2017 ke klo 15 - 20, la ja su klo 11 - 16, lautasnäyttely + museon perusnäyttely 3 eur/hlö